DBB- ja DIB-tappiasennetun palloventtiilin suorituskyvyn vertailu

Tappiin asennetun palloventtiilin pallo on kiinteä ja venttiilin istukka kelluu. Venttiilin istukka voidaan jakaa yksimäntävaikutteiseen (SPE) tai itsestään vapautuvaan toimintaan,

ja kaksoismäntävaikutelma, (DPE.) Yhden männän venttiilin istukka voidaan tiivistää vain yhteen suuntaan. Kaksoismäntäventtiilin istukan avulla voidaan saavuttaa tiivistys molempiin suuntiin.

Jos käytämme → │ -symbolia SPE-männässä ja → │← -symbolia DPE:ssä, edellä luetellut neljä venttiilityyppiä voidaan tunnistaa kuvien 1-4 avulla.

Kuva 1 DBB (SPE-SPE)

Kuva 2 DIB (DPE+DPE)

Kuva 3 DIB-1 (SPE+DPE)

Kuva 4. DIB-2 (DPE+SPE)

Kuvassa 1, kun neste virtaa vasemmalta oikealle, ylävirran venttiilin istukka (SPE) toimii tiivistävänä roolina, ja nestepaineen vaikutuksesta

ylävirran venttiilin istukka kiinnittyy palloon tiivistyksen saavuttamiseksi. Tällä hetkellä alavirran venttiilin istukalla ei ole tiivistystehtävää.

Kun venttiilikammioon muodostuu suuri määrä korkeapainekaasua ja syntyvä paine on suurempi kuin alavirran venttiilin istukan jousivoima,

alavirran venttiilin istukka avautuu paineen alenemisen saavuttamiseksi. Päinvastoin, alavirran venttiilin istukka toimii tiivistystoimintona,

kun taas ylävirran venttiilin istukka toimii ylipaineen poistotoimintona. Tätä kutsuimme kaksoislohkoksi ja ilmausventtiiliksi.

Kuvassa 2, kun neste virtaa vasemmalta oikealle, ylävirran venttiilin istukka (DEP) toimii tiivistävänä roolina.

ja alavirran venttiilin istukka voi myös toimia tiivisteenä. Varsinaisissa tuotantosovelluksissa alavirran venttiilin istukalla on itse asiassa kaksinkertainen turvallisuusrooli.

Kun ylävirran venttiilin istukka vuotaa, alavirran venttiilin istukka voi silti pysyä tiivistettynä. Vastaavasti, kun neste virtaa vasemmalta oikealle,

alavirran venttiilin istukalla on tärkeä tiivistysrooli, kun taas ylävirran venttiilin istukalla on kaksinkertainen turvallisuusrooli. Haittana on, että korkeapaineinen kaasu

venttiilikammiossa syntyy, ei ylä- tai alavirran venttiilin istukat pysty saavuttamaan paineenalennusta, mikä saattaa edellyttää varoventtiilin käyttöä

kytkettynä venttiilin ulkopuolelle, jolloin onkalossa nouseva paine voidaan vapauttaa ulospäin, mutta samalla se lisää vuotokohtaa.

Kuvassa 3, kun neste virtaa vasemmalta oikealle, ylävirran venttiilin istukka voi toimia tiivistävänä roolina ja alavirran kaksisuuntainen venttiilin istukka voi myös

on kaksinkertainen tiivistysrooli. Tällä tavalla, vaikka ylävirran venttiilin istukka olisi vaurioitunut, alavirran venttiilin istukka voi silti pysyä suljettuna. Kun paine sisällä

onkalo nousee äkillisesti, paine voidaan vapauttaa ylävirran venttiilin istukan kautta, jolla voidaan sanoa olevan samanlainen tiivistys kuin kahdella kaksisuuntaisella venttiilin istukalla DIB-1,

Sillä voidaan kuitenkin saavuttaa spontaani paineenalennus ylävirran venttiilin istukan päässä, mikä yhdistää sekä DBB- että DIB-1-venttiilien edut.

Kuvassa 4 se on lähes sama kuin kuvassa 3. Ainoa ero on, että kun paine venttiilikammiossa nousee, venttiilin istukan loppupää huomaa

spontaani paineenalennus. Yleisesti ottaen tekniikan näkökulmasta on järkevämpää ja turvallisempaa vapauttaa epänormaali paine keskellä

kammiosta ylävirtaan. Siksi käytetään ensin mainittua mallia, kun taas jälkimmäisellä ei ole käytännössä mitään käytännön arvoa, mikä on erittäin harvinaista käytännön sovelluksissa.

On korostettava, että yleensä ylävirran venttiilin istukalla on tärkeä tiivistysrooli ja sitä käytetään usein, mikä johtaa suureen vaurioiden todennäköisyyteen.

Jos alavirran venttiilin istukka voi myös toimia tiivistävänä roolina tällä hetkellä, se on jatkoa venttiilin käyttöikään. Tämä on myös syy siihen, miksi DIB-1 ja DIB-2 (SPE+DEP)

venttiileillä on pitkä käyttöikä muihin venttiileihin verrattuna.